Sunny cards for rainy days

Suomen marraskuu näyttää taas voimansa, ja sain (säätä uhaten) tehtyä kaksi pirteää korttia, joilla haluan osallistua Addicted to Technicsin ja Paperilla-lehden haasteisiin. Koska korttipakkaukset sisältävät kuoriakin, päätin saman tien tehdä kumpaankin oman kuoren.

Addicted to Technics haastaa leimaamaan sapluunan läpi. Ei mitään ennenkuulumatonta, mutta enpä ole kokeillut aikaisemmin. Valitsin TimHoltzin auringonsädesapluunan ja leimasin on Hero Artsin pilkkutausta. Käytin leimaamiseen oranssinsävyisiä DI-musteita ja kirkasta kohojauhetta. Asetin sapluunan paikoilleen ja lisäsin keltaista sen läpi. Kortin tekstileima on Crafty Individualsin, kuoren puolestaan VivaLasVegaStampsin.

I am posting this card for the Addicted to Technics -challenge. Their requirement for the ongoing challenge is, that the post must include stamping through a stencil. Today has been as cloudy and rainy as only November can be... 

Paperilla-lehti puolestaan haastaa tekemään kortin miehelle. Näin isänpäivän lähestyessä aihe on tosiaan ajankohtainen, vaikka blogissa esiintyvät kuvat pistivät miettimään pitääkö miehen kortin tosiaan olla sini-ruskea? Inspiroiduin VLVS:n pienestä tekstileimasta "The handwriting on the wall means the grandchildren have found the crayons" ja päätin tehdä isälleni isänpäiväkortin.

This card is for the Paperilla-magazine -challenge. The card is a fathers-day card inspired by the VivaLasVegaStamps small sentiment-stamp  "The handwriting on the wall means the grandchildren have found the crayons" that came with my grab bag. The text and pictures have been drawn on an acrylic block with the corners of DI-minipads, and then "stamped" on cardstock. I was surprised how the ink went to droplets: I got "splatters" in the shapes I had drawn. I finished the picture with a waterbrush and inks in complementing colours. I think the result is quite cool.

Omat lapseni ovat jo ohittaneet lapsekkaan piirustelun vaiheen (eivätkä onneksi aikoinaan pahasti sotkeneet seiniä), mutta halusin kuitenkin pyrkiä lapsekkaaseen tulokseen. Jotta jälki olisi "aidon" oloista päätin piirtää peilikuvana vasemmalla kädellä DI-mustetyynyn kulmalla akryylipalikalle, ja leimata siitä kortille. Katselin huolissani miten muste pisaroi akryylipalikan pinnassa, mutta leimasin kuitenkin, ja lopputulos oli todella yllättävä: Halutun kuvion muoto oli vielä lähes tallella, mutta pelkkinä mustepisaroina! Päätin käyttää vesivärisivellintä ja lisätä vähän rinnakkaista värisävyä tuomaan kuvion esiin, ja lopputulos on mielestäni tosi hauska. Sotkin samalla tekniikalla kortin sisäpuolen ja kuorenkin.